Tunnet varmasti ihmisiä, jotka kertovat ensimmäisenä asiana itsestään, etteivät ole luovia. Olet ehkä itse sellainen. Ehkä avasit tämän tekstin ihan vain koska mietit, kuka kehtaa sanoa että kaikki ovat luovia.
Edelleen tuntuu olevan sitkeässä ajatus, että luovuus olisi jotain mikä on varattu vain taidemaalareille, muusikoille ja trendikkäille mainostoimistoille. Oikeasti luovuutta tarvitaan jokaikisellä alalla, vaikkei se olekaan välttämättömyys jokaisessa työtehtävässä. Luovuus ei kuitenkaan ole ominaisuus, se on prosessi. Se on kylläkin totta, että osa ihmisistä ovat luovempia kuin toiset, mutta kukaan ei synny ilman tätä ominaisuutta. Luovuus on varsin inhimillinen piirre.
Selitän asiaa käymällä läpi luovuuden prosessia:
- Idea
- Ongelma
- Tiedonhaku
- Kokeilu
Nimittäin luovuudesta puhuessa täytyy muistaa pidempi termi, luova ongelmanratkaisu. Uskallan väittää, että kaikki luovuus on loppuen lopuksi ongelmanratkaisua. Kyllä, jopa se öljyvärimaalauksen maalaaminenkin. Mietitäämpä hetki, mitä ongelmanratkaisu on. Se lähtee tietysti jostakin ongelmasta, kuten: ”Miksi tämä kaava ei toimi? Miksi tämän kuvan mittasuhteet ovat vinksallaan? Miksi tämä kappale kuulostaa tylsältä?”. Ongelmaan liittyy ajatus, että jokin on pielessä, mutta tiedossa vielä ei ole, että mikä tai miten sen voisi korjata.
Seuraavaksi etsitään tietoa. Onko joku muu ratkaissut jo ongelman? Löytyykö kirjaa, jossa olisi teoriaa aiheesta? Tiedonhaku ei siis välttämättä ole pelkää kirjojen tai ohjeiden pänttäämistä, vaan siihen voi liittyä myös jonkun toisen töiden tarkkailu, tai kysyminen sinua asiassa etevämmältä. Mikä tekee Mona Lisasta mestariteoksen? Mikä tekee talosta hyvin rakennetun? Tiedonhaun jälkeen, alkaa kokeilut. Opittua uutta tietoa sovelletaan, ja kokeillaan, toimiiko se käytännössä. Loppuen lopuksi tiedonhaku ja kokeilu vuorottelevat niin kauan, että ratkaisu ongelmaan löytyy.
Mutta entäs sitten se idea? Hyvä maalaus tarvitsee pohjakseen hyvän idean, eihän sitä voi opetella? Ideakin on loppuen lopuksi oma prosessinsa. Hyvät ideat eivät nimittäin vain putkahda päähän, vaikka se siltä monesti tuntuukin. Aivomme prosessoivat ympäristöämme koko ajan, emme vain kiinnitä kaikkiin ajatuksiin aina huomiota. Ne voivat sitten putkahtaa mieleen myöhemmin. Tämän takia hyvä ideakin on prosessi, saadakseen idean tulee tarkkailla ympäristöään, ja mielellään mahdollisimman virikkeellistä ympäristöä. Aivot vähän niinkuin viritetään oikealle taajuudelle. Tuijottamalla tyhjää seinää on tuskin saatu montakaan hyvää ideaa. Samalla tavalla halu korjata jotakin konkreettista tulee kokemuksen kautta, jos et ikinä käytä bussia, tuskin saat ikinä ideaa lähteä sujuvoittamaan bussimatkan maksutapahtumaa?
Entäs oma maku sitten? Ei kaikista Mona Lisa ole hieno maalaus, tai All over the watchtower paras kappale, mitä on ikinä tehty. Insinöörienkin ratkaisut saavat monesti osakseen kritiikkiä. Makuasioista ei voi kiistellä, eikä niitä voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Tietyt perusasiat eivät kuitenkaan muutu; fysiikan lakeja ei voi rikkoa, kitaraa et saa mitenkään kuulostamaan pianolta, vesiväreillä et saa kolmiulotteista värikerrosta (no, ehkä liimaamalla vesivärinapin kankaaseen).
Tehdessämme esimerkiksi maalausta tai uutta kappaletta kitaralla, voimme ottaa vaikutteita heistä, joista itse pidämme, ja miettiä, mikä siitä tekee niin hyvän. Voimme oppia perusteet talon rakentamiseen työtä 30 vuotta tehneeltä, ja miettiä itse ratkaisuja esimerkiksi uuden teknologian tuomiin haasteisiin. Uuden oppiminenhan yleensä aloitetaan matkimalla muita, oma tyyli tulee sitten luonnostaan ajan kanssa.
Luovuus on ennen kaikkea tekemistä ja vanhojen ajatustapojen haastamista. Jos tekee asiat vuodesta toiseen samalla tavalla, hyväksyy ongelmat ympärillään, ilman että välillä pysähtyy pohtimaan, voisiko asian tehdä toisin tai ei koskaan kokeile mitään uutta, ainoastaan silloin voi sanoa, ettei ole luova. Väittäisin kuitenkin, että jokainen on vähintään kerran elämässään päättänyt opetella jotakin uutta, ratkaissut jonkin ongelman arjessaan tai miettinyt, miten voisi tehdä työnsä tehokkaammin. Näin ollen uskallan väittää, että jokainen ihminen on luova.